Isojen kesälavojen jälkeen pieni lava ja yleisö kosketusetäisyydellä nenän edessä – mahtavalta tuntui! Kuulijakunta oli niin ihana, että meinasi tulla tippa linssiin. Kaikki lauloivat ja tunnelmoivat mukana, paras ja jotenkin välittömin keikka pitkiin aikoihin. Tuli herkkä olo, puolitoista vuotta kovemmat kädet-levyn kiertuetta alkaa olla takana, meininki keikoilla on kuitenkin ihan katossa. Mitä sitten tapahtuu?

Välillä esiintymistä tulee jännitettyä hervottoman paljon, liikaakin, mutta tänään pystyi nauttimaan koko ajan ja katsomaan yleisöä kunnolla, reaktioita, eleitä, laulamista.

Kello on jotain kuusi aamulla, bussi saapui juuri Helsinkiin. Oli pakko tulla kirjoittamaan, ettei tämä onnellinen olo unohdu. Kesken keikan tuli vielä joku ylimääräinen energiapuuska, hirveä innostus, ja yleisö tuli mukana, innostui yhtä lailla, itsestään. Ihana, ihana yleisö. Kiitos mahtavasta illasta.

Levy on ihan hyvässä vaiheessa, keikat pääpiirteittäin menneet mahtavasti ja kaikki on todella hyvin. Tänään oli kaksi keikkaa, ja olo on sen mukainen, huh. On ollut mukavaa nähdä tuttuja naamoja siellä yleisössä, kiitos hei “alkuaikojen” uskolliset kuulijat, teillä oli ensin pallo hallussa! Tämän mahtavammasta kesästä ei kai voi -suomeksi laulava yhtye- haaveillakaan, nyt meni kyllä festarineitsyys monellakin tapaa.

Kiitos Ilosaarirock vielä kerran viime vuodesta ja nyt tästäkin, loistomeininki taas. Viihdyimme yleisön puolella oikein hyvin, ja Ilosaarirock oli ainoa festivaali, jossa festarikansa puhutteli mitä kohteliaimmin, jutteli rennosti mukavia, kysyi kauniisti lupaa valokuvan ottamiseen ja oli muutenkin parasta ryhmää. Siellä ei laulaneet kännykkäkamerat eikä kukaan kaatanut kaljaa päälle yrittäessään tarttua maitorauhaseen käskien samalla suu vaahdoten Tittaa ottamaan äkkiä nyt se kuva ja “Maria” panemaan nimpparit pakaraan. Lavan takana ravintolassa oli Jaakko Teppo!!!

Täytyy myös maalailla Ruisrockin tunnelmia, uskomaton hellepäivä ja ihmiset meressä, niitä oli vain niin paljon, kyllä kaikilta taisi tulla luuytimestä asti mehut pihalle kun oli niin hikinen lössi keikan jälkeen takahuoneessa. Mira oli tosissaan kotikentällä ja Jori kiipesi lavalle meidän kanssa, ensimmäisen kerran.

PMMP:n mukana kulkee tiiviisti eri kuvaajia (mm. Toni Haaksiluoto, Olavi Uusivirta, Antony Bentley) koko kesän, yhtye taltioi materiaalia myös itse tulevaa DVD:tä varten. DVD:n julkaisu ei ole ajankohtainen vielä tämän vuoden puolella. Uusi albumi sen sijaan ilmestyy tänä vuonna. Myös uudet hupparit, t-paidat, rannepannat, pinssit ja pikkuhousut ovat tulleet myyntiin! Hamstraa omasi ajoissa keikoilta tai verkkopaidasta.