Levy on tullut uunista ulos.
Puuhevonen on valmis ja sen saa sitten kaupasta. Varmaan aika nopeasti myös laittomasti netistä ja kenties myös laillisestikin. Me myöskin tiedämme, milloin keikkatauko loppuu mutta emme kerro sitä vielä kenellekään. Hah hah!
Olen tehnyt liha-perunalaatikkoa ja kohta myös omenapiirakkaa. Saimme Nyt-liitteeltä stipendin, ohh, nyt sen siis paljastin. Jep, eli ensi perjantaina Nyt-liitteessä lienee myös arvio levystä.
Siitä Leevi & The Leavings-tribuuttilevystä (Melkein vieraissa) sen verran, että levyllä kuultava Olavin ja allekirjoittaneen duetto on se sama joka jo kuultiin Synkkien laulujen maa-albumilla. Joku siitä soitti ja kysyi että suostummeko laittamaan version tuohon Leevi-levylle ja minun puolestani versio on ihan onnistunut joten suostuin. Vikstenin Tommi sen tuotti ja muistaakseni jotenkin siis yhdessä Riku Mattilan kanssa. Oli äärimmäisen mahtavaa silloin tehdä heidän kanssaan se muutama tunti hommia ja tosiaankin versio on minusta hyvä, tietysti on, semminkin kun he juuri tuottivat. Olin kiihkeästi toivonut kyseisen kappaleen mukaanottamista Elina, mitä mä teen?-biisin sijaan ja asiayhteyshän oli siis synkimmät laulut joten en sillä tavalla arkaillut “pilata” jo kerran täydellisesti tehtyä.
Hauskaa kun nyt Leevilevy on ulkona ja siitä kirjoitellaan ikään kuin duetto olisi tuota tribuuttialbumia varten tehty. Missään tapauksessa en olisi muutoin suostunut kyseiselle albumille versioimaan yhtikäs mitään, kun tuo Gösta on sellainen puolijumala minulle. Olisin pelännyt koskea mihinkään Göstan teokseen eikä Pimeä tie, mukavaa matkaa olisi välttämättä juolahtanut mieleen, vaan kauhistuttava ajatus siitä, että nyt raiskataan oikein innokkaalla joukolla sitä kaikista rakkainta kansallisaarretta.