Festarikesä häämöttää, ja millainen kesä! Niskakarvat pystyssä ihastuksesta muistelen viime kesää ja kaikkia tuhansia kilometrejä tien päällä.

Awalonin tilalle tulee luullakseni Lutakko, tästä huhtikuusta puhun. Toukokuun tauko tuntuu ihan tarpeettomalta, ei malttaisi millään olla lavalta pois, mutta kesäksi on aikaa keksiä uusia metkuja kun on neljä viikkoa vapaata.

Ja mikäli luin meiliäni oikein, seuraava sinkku on Kesäkaverit. Ehkä ukot vievät sen radioon toukokuussa. Se voitti tuolla foorumissa niukasti kisan tulevasta kesäsinkusta, Päät soittaa ja Taiteilia olivat myös mielestänne kivoja hellehullutuksia. Minä olisin äänestänyt Päitä, mutta ehkä kaikki menee taas oikein näin.

Kävin vaanimassa kaupassa, siellä oli Mehukattia vihreässä tonkassa, mutta uusi trendikäs kultainen tonkka löytyi myös. Että voit nyt asustaa festarikostyymisi kätsästi omalla lantrinkitonkalla kauden trendiväreissä!

Hei, krakat tulivat perille ja ovat upeita, kiitos!

Katselimme tuossa yhtyeen voimin keikkareissulla Idols-finaalia hotellihuoneessa.

Ari esitti tuomariston valitsemana Soundgardenin kappaleen Black hole sun. Meillä oli hauskaa, kun Arska lauloikin jotakuinkin “black hold sun” tai ehkä “black holed sun”. Jommin kummin. Laulajalle kappaleen valinneet tuomarit eivät kuitenkaan huomanneet mitään.

Mutta eipä hätää, nokkela lehdistö sen sijaan pääsi tässä näyttämään kyntensä. Iltalehdessä 7.4. Sanni Grahnin ja Karri Lehtiön huikeassa Idols-reportaasissa tiedettiin kertoa, että “Arin voitonpolkuun pienen särön toi tuomariston hänelle valitse Soundgardenin Black holed sun, joka ei tuntunut idolista ollenkaan omalta.”

Hänelle “valitse” kappale ei ilmeisesti ollut tuttu oikein kenellekään osapuolelle. Kiinnostaa lähinnä, kuka biisin sanat Ari-polon käteen printtasi ja mistä.

Luin City-lehdestä, että joku krakasuunnittelija on tehnyt meille kravatit. Hyvä! Emme ole ainakaan vielä saaneet niitä, ja näin lehtijutusta asian lukeneena: pistä krakat tulemaan niin pannaan kaulaan killumaan. Tiedän, että Ville Valo on saanut omansa.

Keikat ovat menneet uskomattoman nopeasti. Hukkasin kalenterini, joten tänään minulla olikin sitten vapaapäivä. Enhän tiennyt, minne minun olisi pitänyt mennä.

Hauska juttu kävi, kun pysähdyimme Uutelan Seolla. Pienellä huoltiksella oli paikalla vain kahvilan pitäjä ja joku hänen tuttavansa. Kiiruhdin hädässäni vessaan, ja herra huusi vessamaksun olevan 50 senttiä. Mutisin käyväni asianhaaroista johtuen ensin vessassa, mutta kun palasin sieltä ja olin matkalla hakemaan rahaa, hän yllätti minut iloisesti huutamalla “Aja seuraavan kerran ohi ja painu vittuun!”

Hain silti rahat ja vein tiskille. Tyhjä huoltis ja on varaa palvella noin, tai siis ei ole. Paitamyyjä ehdotti että vie euro, saa kaveri käydä kans vessassa.

Äkkiä se kevät hupenee käsistä. Keskiviikkona on NRJ:llä akustinen livekeikka, paikan päällä soitetaan enemmän biisejä ja radiosta tulee kai livenä vain kaksi. Laittakaa vaikka yksäriä jos on toiveita uusista. Ajateltiin ehkä Joku rajaa (mielenkiintoista joikhata akustisena sitä) ja Kiitosta tai Tässä elämä on, ihan miten kuten.

Täytyy sanoa, että meillä on mahtavia kuuntelijoita. Kiitos teille, saamme teistä voimaa!