Eilen Lahdessa soitettiin ensimmäistä kertaa lähes kaikki uuden levyn biisit. Vain “Kuvia” jäi puuttumaan. Neljä biisiä sai oikein maailmanensi-iltansa, ne soitettiin aivan ensimmäistä kertaa. Taannoisella muutaman viikon Lapin kiertueella soitettiin vain viittä uutta kappaletta.

Tuntui kivoimmalta soittaa Pariterapiaa. Multa tupsahti siihen joku hiuksianostattava/hihityttävä spiikki, joka kuitenkin sai kauheat aplodit ja hurraukset. Lautturi tuntui myös ihanalta kappaleelta, siis esittää.

Tänään sitten ollaan Huumassa vieraana, se taitaa olla viimeinen laatuaan joten kiva, että päästään vieraaksi.

Mikko Aaltonen toteaa Helsingin sanomien Nyt-liitteen levyarviossaan seuraavasti: “Samalla kun PMMP:n nuoruuden uho on kääntynyt haikeudeksi ja alkuaikojen irtonaisuus synkkyydeksi, yhtye on menettänyt paljon siitä spontaanista energiasta, joka oli osa sen alkuperäistä viehätystä. Voi toki olla, että uudet kappaleet heijastelevat aiempaa suoremmin synkän popmusiikin ystävänä tunnetun Sjöroosin henkilökohtaista makua.”

Jori Sjöroos kertoo Sue-lehden tuoreessa numerossa näin: “Tällä levyllä Mira ja Paula olivat paljon isommassa roolissa sovituksissa ja tuotannon ideoinnissa kuin ennen.”

No niin.

Nyt voit syödä “HK Mummon lihapullia”, jotka on valmistettu elävältä keitetyistä sioista. HK-mummo tekee teidänkin mummojenne ruuat?