PMMP netissäSiirry sivulle Edellinen 1, 2, 3 ... 26, 27, 28 ... 56, 57, 58 Seuraava

[Sunnie]

Onpa tosi hienoja kuvia! Tuli ihan DejaVu-ilmiö ku katto noita kuvia! Mekin Humpalotti päästiin yhteen kuvaan! Onneks ei näy naamaa, vaan pään takaosa! hehee.. En malta millään odottaa että se tulee telkusta.
_________________
...Suomeks lausuttuna!

[oktober]

EchtLeder kirjoitti:

Ainoa mikä tossa äkkiseltään mättää on tuo kompressoimis-termin käyttö Pempukkeiden kohdalla, mikä ei kai mene ihan kohdilleen. Kirjoittaja haluaa kai tuolla sanoa sitä, että Pemujen musa olisi jotenkin sliipatun kuuloista vain sen vuoksi, että siitä oltaisiin nimenomaan haluttu tehdä sliipatun kuuloista siksi, että se jotenkin soisi radiossa tai vetoaisi suurempaan yleisöön.

Tuli tästä mieleen, se kun A. W. Yrjänältä olivat loppuneet rahat. Uusi levy piti tehdä, mutta biisejä ei ollut, sillä Yrjänä oli käyttänyt muutaman viime vuoden dokailuun uuden kaverinsa Susikoira Roin kanssa. Yrjänä kävi levy-yhtiössä neuvottelemassa ja lopputulos oli se, etteivät vaativat CMX-fanit sulattaisi tavallista kokoelmalevyä. Ratkaisuksi muodostui äänittää muutamia vanhoja kappaleita uudestaan hieman erilaisina versioina. Rumpuja uudelle levylle palkattiin soittamaan kukas muukaan kuin Susikoira Roi... Äänitykset oli saatu tehtyä, mutta miksaajalta olivat keinot lopussa. Levy-yhtiön ja Radio Novan kanssa oli sovittu, että Ruoste-kappaleesta yritettäisiin tehdä uuden kokoelman hitti, joka soisi radiossa. Miksaaja ei vain mitenkään saanut moista balladia 2000-luvun radiosoittokuntoon. Tässä vaiheessa puikkoihin astui Roi, joka rupesi käpälöimään studion kalliin oloista monialuekompressoria. Parin tunnin ruuvailun jälkeen biisi oli valmis, Roi oli puristanut Ruosteen kovaa soivaksi tuubaksi, joka kuulosti samalta kuin kaikki muutkin Radio Novalla soivat kappaleet. Novan markkinointiesimies totesikin tyytyväisenä, että "Harva Ruosteen kompuroi, niin kuin koosteen rumpu-Roi!"

Kunhan copipastesin feisbuukista kun oli niin hauska, sori OT...
_________________
Muu olen kuin luulet.

[matkalaulu]

Jotain Lautturi-arvostelua:
http://www.stara.fi/2009/04/30/arvostelu-pmmp-lautturi/

Urallaan hienosti menestynyt tyttöduo PMMP julkaisi äskettäin uuden Veden varaan -albuminsa, jolta julkaistaan nyt kesäsinglenä kappale Lautturi. Kyseessä on lisäksi listaykköseksi nousseen uuden albumin paras raita.

Kappaleen pohjana rullaa leppoisa discobiitti, mutta muilta osin kappale on discon sijaan kevyttä peruspoppia. Vokaalikuviot ovat yhtyeelle ominaiseen tyyliin monimutkaisia ja monipuolisia. Ja mikä parasta ne ovat myös erittäin tarttuvia sekä säkeistöissä että kertosäkeessä. Niin ikään tuttuun tapaan kertsi jää helposti kuin purkka tukkaan.

Tässä on yksi tulevan kesän suurimmista radiohiteistä. Nyt on mielenkiintoista seurata minkä raidan yhtye julkaisee seuraavana singlenä. Ehdokkaita on monia, mutta ei ehkä toista näin tarttuvaa.

Pisteet 5/5
_________________
Sara
Kaikki hyvin on, en ole erityisen onneton. Joskus hetkittäin mietin onko sittenkään hyvä näin.

[finnkomm]

Veden varaan - albumi on nyt (8.5.2009 / viikko 19) listan sijalla 3. Anna Puu ja Yölintu kiilasivat ohi...

[EchtLeder]

"hienosti menestynyt tyttöduo PMMP"

Saaks Pemuja kutsua jo tyttöduoks vai pitäiskö siitä vieläki vetää herneet nenään? Onks Paula ja Mira jaksanu viime aikoina antaa tosta mitään kannanottoo?
_________________
MUTHAPHUKIN P.M.M.P.

[voileipää]

Jos tässä vaiheessa, monen vuoden jälkeen, luulee PMMP:n olevan tyttöduo, niin sitten saa kyllä luulla.

[EchtLeder]

Mä en usko että ne jotkut sinänsä mitään luulee. Ne vaan näkee jotain, eikä niitä vaan kiinnosta asia sitä enempää, eikä edes ajattele että asia voisi olla mitenkään muuten. Siksi tässä miettii, että pitäiskö niitä jaksaa alkaa korjata? Mut ehkä ne vaan ajattelis että onko sillä niin suurta merkitystä.
_________________
MUTHAPHUKIN P.M.M.P.

[regenta]

Oliks tää jo tääälläää http://www.radiohelsinki.fi/videot/6424/paula-vesala-ja-mira-luoti-puhuvat-suosikkilevyistaan/ IhanIhana!
_________________
Jos joskus liikaa muistankin,
juon vielä yhden, niin muistan taas
paljon huonommin.

[NikoP]

Kuusi-nettisivuston puolesta ja siellä julkaistun Veden varaan -arvion kirjoittajana:

Juttu alkaa olla jo vähän vanhentunut, mutta kommentoinpa nyt silti. Yritykseni vastata heti tuoreeltaan kariutui siihen, ettei tälle foorumille tekemääni käyttäjätunnusta vahvistettu pitkään pitkään aikaan.

Olen kovasti ihmetellyt niitä reaktioita, joita tuo ihan tavanomainen levyarvostelu on täällä herättänyt. Fanikulttuuri on tietysti asia erikseen, faneilla on jollain tapaa luovuttamaton oikeus vetää hernettä nenään herkästikin silloin kun heidän "omasta bändistään" puhutaan. En olisi kuitenkaan uskonut bändin jäsenen lähtevän tuollaiseen sattumanvaraiseen roiskimiseen mukaan, ainakaan ilman todella hyvää syytä.

Tuon jokunen sivu taaksepäin löytyvän linkin kautta voi helposti tarkistaa, etten ole edes haukkunut tai lytännyt Veden varaan -levyä niin maan millään tapaa. Siihenkin minulla kyllä olisi ollut oikeus, en vain halunnut tehdä niin koska levy on mielestäni varsin hyvä.

Tietysti esitin myös kritiikkiä, kun nyt kerran löysin siihenkin aihetta. Arvostelustani kävi selvästi ilmi, että suhteeni PMMP:n musiikkiin on ainakin ennen tätä jupakkaa ollut hyvin myönteinen. Totesin kahden yhtyeen levyn kuuluvan tämän vuosituhannen ehdottomiin kotimaisiin klassikoihin. Tyhmemmänkin pitäisi jo voida tästä päätellä, että noin erinomaisen yhtyeen kohdalla rima on jo valmiiksi korkealla. Silloin vähäpätöisetkin valituksen aiheet nousevat enemmän esiin kuin normaalitapauksessa.

Erityisesti minua ihmetyttävät syytökset sovinismista, jotka näyttävät perustuneen aiemmin Kuusi-sivustolla julkaisemaani tyttöbändi-aiheiseen kolumniin. Kuten tässäkin viestiketjussa joku ehti jo huomauttaa, tuon kolumnin näkökulma on kyllä varsin kaukana sovinismista, siinä mielessä kuin minä käsitteen ymmärrän. Ironia on keksitty, ja PMMP:n levyjen perusteella olettaisin Paulan ja Mirankin siihen tutustuneen. Jos nyt yleensäkään sanoin kolumnissa PMMP:stä mitään kovin olennaista, niin lähinnä sen, että se oli aikanaan näennäisesti tyttöbändi mutta osoittautui sitten olevan jotain aivan muuta.

(Ja kaikki kunnia tyttöbändeille; sitäkin pidän enemmän kuvailevana kuin arvottavana käsitteenä, miettikääpä onko 'poikabändillä' sanana yhtään sen parempi kaiku.)

Kaikessa tässä kritiikissä, melkein tekisi mieli sanoa vittuilussa, toden siementä löytyy vain sanaan "kompressointi" liittyvästä keskustelusta, vaikka sekin näyttää saaneen suhteettoman suuren merkityksen. En tosiaankaan ole muusikko,päin vastoin. En ymmärrä asian teknisestä puolesta mitään. Katson kyllä silti voivani toimia musiikkikriitikkona, koska musiikinkin pitäisi kai vaikuttaa enemmän tunnepuoleen kuin sävelkorvaan.

Minulle "kompressoitu musiikki" on aina tarkoittanut sellaista äänikuvaa, josta äärimmäisyydet on karsittu: pötköä, jossa ei ole piikkejä eikä hiomattomia särmiä. Juuri tällaiselta kaikki PMMP-levyt Kovemmista käsistä alkaen ovat minusta kuulostaneet. Niiden soiminen radiossa todistaa tuon jo itsessään, koska radiossa ei laajemmin soi mikään, mihin tuo määre ei pätisi.

Jos nyt olen ymmärtänyt kompressoinnin käsitteen aivan väärin, niin sitten lausuntoni tulee toki tulkita sen mukaisesti soveltaen.

Minulla ei myöskään ole mitään syytä olla kateellinen kenenkään kaupallisesta menestyksestä. Oman leipäni saan ihan eri hommista kuin musiikista. Näitä levykritiikkejäkin kirjoitan puhtaasti kutsumuksesta. PMMP:lle suon jalometallilevyjä paljon mieluummin kuin monelle muulle.

[Paula/PMMP]

Täällä keskustellaan ihan kaikesta, myös bändin jäsenet. Se on sallittua, ei kovin vakavaa, ja hauskaa, enkä viitsi innostua jos joku ottaa nokkiinsa.

Mikäli ei ymmärrä jotakin termiä, sitä ei kannata käyttää. Tai no jos haluaa vaikuttaa idiootilta, niin siitä vaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että pohdintasi tyttöbändeistä oli seksistinen. Jotenkin ällöttäväkin. Entäs sitten? Netti on täynnä blogeja, foorumeja ja keskustelupalstoja, joissa ihmiset jauhavat jos mitäkin. Sehän on koko netin paras puoli. Miksi laitat arviosi esille, jos et halua palautetta tai keskustelua siitä? Täällä pmmp-foorumillakin vaihdetaan mielipiteitä ja kiistellään kiivaastikin. Ei sen vuoksi kannata housujaan repiä. Unohda koko juttu, jos olet kaamean rasittunut.

Levyä nyt saa ja joutaakin haukkua, ei tarvitse kehua jos ei pidä. Mielipiteensä kullakin. Myös minulla. Ja jokaisella tällä foorumilla kirjoittavalla on omansa. Mukavaa, että puolustaudut, mutta heillä ei ole mitään syytä pyytää anteeksi tekemiään tulkintoja tekstistäsi – sehän kai on julkisen mielipiteesi tarkoitus, ja sinun pitäisi juhlia saatuasi aikaan jonkun reaktion. Vai pitäisikö kirjoituksiisi suhtautua jotenkin pyhänä viisautena?

Jatkakaa ihmeessä jutustelua aiheesta, kiva että on kiinnostusta musiikkia kohtaan. Tällä foorumilla tietysti on paljon PMMP:n ystäviä, joten et mitenkään voi hämmästyä, että he "puolustavat" meitä. Hedelmällisempää pohdintaa varmaan löytyy jostakin, missä on myös välinpitämättömiä ja vihaavia suhtautujia. Hauskaa kesäpäivää, jätskiä hattuun ja uusia julkisia mielipidekirjoituksia kohti kun vielä on sananvapautta jäljellä!

[matkalaulu]

http://www.aamulehti.fi/teema/kesa/pmmp-tekee-mita-huvittaa/144327

Suomen johtava popduo ei hellitä edes vatsan kasvaessa. Paula Vesala ja Mira Luoti haluavat yhä haastaa, hämmentää ja herättää tunteita - olla edes sekunnin ajan oikein erikoisia taiteilijoita.

Se oli meidän ensimmäinen keikka pitkän tauon jälkeen, eivätkä ihmiset olleet vielä ollenkaan kuulleet meidän uutta levyä, Mira Luoti alkaa kertoa.

- Sitten mä aloin laulaa...

Laulu oli Tulva, alkuvuodesta julkaistun PMMP-albumin, surumielisen Veden varaan -levyn surumielisin hetki.

Laulu, joka kertoo eroamisesta niin raadollisesti ja rehellisesti, että Mira meinaa sitä esittäessään aina "hajota".

Laulu, joka on alkutahtiensa aikana niin pieni ja herkkä, että Mira aistii lavalle asti, "jos joku yleisössä edes vaihtaa lonkanpuolta".

- ... ja lavan eteen ryntäsi nainen, joka haukkui minut välittömästi aivan lyttyyn. Että hyi saatana! Tuolla on joku raskaana oleva nainen lavalla! Painu v-uun sieltä! Se oli iso virhe.

Mira nauraa nyt, mutta silloin ei naurattanut.

Paikka oli Levi ja Hullu Poro Areena, vuosi oli vasta alussa ja PMMP:n Veden varaan -levy vielä salaisuuden verhon peitossa.

Kaikki hiihdon ja huurteisten humalluttamat lomamökkiläiset eivät ilmeisesti pidä PMMP:stä. Ja on heitä muuallakin.

- Sitä jengiä, joka inhoaa meitä, on ihan hirveän paljon. Vaikka me tekisimme omasta mielestämme aivan erilaista musiikkia kuin koskaan aikaisemmin, nämä ihmiset sanovat aina, että tämä on tätä ihan samaa sontaa, Paula sanoo.

PMMP:stä on tullut valtavan suosittu. Niin suosittu, että sen pitää - tai se voi - esiintyä normaalien rockklubien lisäksi esimerkiksi lomakeskuksissa ja ruotsinlaivoilla, joissa dj lämmittää yleisöä Den glider inillä, ja näyttää auliisti molemmat puolensa, myös sen ikävämmän.

Paula ja Mira eivät kuitenkaan valita. Heissä on masokistin vikaa.

- Mä haluan altistua tuollaisille tilanteille, vaikka se onkin hirveää ja vaikka mulle tulee välillä niin kauheat pelkotilat, että laulu katkeaa, Paula sanoo.

- Mä haluan, että PMMP esittää Tulvan kaltaisia kappaleita kaikenlaisissa paikoissa, koska mä en halua tunnistaa sitä todellisuutta, että me oltaisiin vain joku hittibändi, joka esittää hittibiisejä. Vaikka ollaan me tietysti sitäkin.

PMMP viettää
kesäkuun loppuun asti keikkataukoa, mutta sitten edessä ovat parin kuukauden härkäviikot, joihin mahtuu keikkoja niin Helsingin Tavastialla kuin Puumalan Siltakemmakoissa.

Yksi syy odottaa kesän festivaaleja on, että silloin pääsee tapaamaan vuosien varrella tutuiksi tulleita PMMP-faneja.

- Me olemme sikäli onnellisessa asemassa, että he tulevat paikkaan kuin paikkaan. Ei ole väliä missä soitamme, Mira sanoo.

Jos joskus oli olemassa tyypillinen PMMP-fani, alkaa sen määritteleminen olla bändin suuresta koosta johtuen hyvin vaikeaa.

Joitakin määrittäviä piirteitä Mira ja Paula faneistaan löytävät - muitakin kuin sen, että he ovat "hyvän musiikin ystäviä".

- Ainakin naisia on ihan hirveästi, ja monet heistä ovat selvästi meitä vanhempia. En tiedä mitä he tästä saavat, ehkä energiaa tai kanavan purkaa tunteita. Ehkä me olemme heille ennemmin samastumiskohteita kuin mitään roolimalleja, ikään kuin kavereita, Paula sanoo.

Lisäksi moni PMMP-fani käy keikoilla yksin, sillä bändillä on vielä nykyäänkin paljon faneja, jotka ovat kaveriporukkansa ainoita. Hiteistään huolimatta PMMP on edelleen jossain määrin erottautumisen väline.

Tämä siksi, että suosiostaan huolimatta yhtye uskaltaa, ja haluaa, yhä haastaa, hämmentää ja herättää tunteita - negatiivisiakin. Perusmukavia yhtyeitä on Suomessa jo tarpeeksi.

- Mä haluan, että ihmiset joutuvat ihmettelemään, että mitä nuo oikein tekevät. Saan valtavasti kicksejä siitä, että voin kuvitella olevani todella erikoinen taiteilija - edes sekunnin ajan - vaikka esiintyisin jossain firman bileissä, Paula kertoo.

- Mä rakastan sitä. Mä haluan olla teatraalinen.

PMMP:n kesä
alkaa heinäkuun alussa Turun Ruisrockista. Se, että Paula ja Mira viettävät siihen asti taukoa, kuulostaa lähinnä huonolta vitsiltä. Valtakunnan johtavalta popduolta kun on julkaistu sen kuuden toimintavuoden aikana neljä studioalbumia, yksi lastenlevy, kirja ja dvd.

Mitä PMMP tekee, kun se on tauolla? Onko PMMP silloin kiellettyjen aiheiden listalla?

- Ei, Mira kieltää. - Emme me nyt jatkuvasti bändistä jauha, mutta emme me myöskään ikinä sovi, että siitä ei saa puhua. Me olemme niin tiiviisti yhteydessä joka päivä.

Paula kertoo, ettei edes osaa lomailla. Tai ettei se edes kiinnosta häntä.

- Viime joululomallakin kirjoitin vain tätä uutta levyä, hän sanoo.

- Ja viimeksi, kun meillä oli keikkatauko, me teimme kirjan ja dvd:n, Paula hymähtää.

- Mä en kestä odottamista. Ehkä mun pitää perustaa joku toinen bändi, joka on aktiivinen aina silloin, kun PMMP on tauolla, hän nauraa.

Neljä viikkoa
Suomen virallisen albumilistan ykkösenä keikkunut Veden varaan on edeltäjiään synkempi ja surullisempi mutta myös kauniimpi levy.

Olisi houkuttelevaa tulkita, että levyn välittämät tunnelmat heijastelisivat suoraan Paulan ja Miran omaa henkistä tilaa. Olisi houkuttelevaa ajatella, että "heillä on varmaan ollut rankkaa".

Tämän suuntaista on vihjailtu jo niin monessa levystä kirjoitetussa arviossa, ettei Paula edes yritä peitellä tympääntymistään.

- Mä olen aina sanonut, että en kirjoita tekstejä suoraan omasta elämästäni. Jos kirjoittaisin vain omasta elämästäni, tekstit olisivat aika puisevia tai ainakin keskenään hyvin samanlaisia.

- Me teemme sellaista musiikkia kuin meitä kulloinkin huvittaa, ja siitä on muiden ihan turha motkottaa, hän niittaa.

Omia sanoituksiaan Paula ei halua tarkemmin selittää. Se ei hänen mukaansa kuulu "tervejärkisille".

Hän ottaa kuitenkin vapauden ärsyyntyä, jos kritiikki ei miellytä, mikä on vain virkistävää.

- Joskus ne kritiikit vain ovat niin naurettavia. Mitä mun pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, kun joku ämmä kirjoittaa, että ei kai näillä näin huonosti mene, kun ovat tehneet näin synkän levyn? Ymmärtääkö tällainen ihminen mitään musiikin tekemisestä? Tai elämästä ylipäätään, Paula kysyy.

Mira sysää osan levyn synkkyydestä PMMP:n kappaleet säveltävän hovituottajan Jori Sjöroosin harteille.

- Jori osti levyä tehtäessä mustan pianon, jossa on suuret kynttilät. Se on täysin rakastunut siihen. Vaikka Jorilta olisi pyytänyt jotain vähän kepeämpää, niin aina siltä sai demoja, joissa se läpsyttää sitä pianoa ja ui todella syvissä tunnelmissa.

Mikä sitten tekee PMMP:stä niin suositun ja arvostetun? Ilmeisimpiä syitä ovat Paulan ja Miran esiintymis- ja laulutaidot, heidän syvältä kouraisevat sanoituksensa ja Sjöroosin dramaattiset, mutta tarttuvat sävellykset.

Bändi olisi tuskin kuitenkaan päässyt urallaan yhtä pitkälle ilman Paulan ja Miran ehtymätöntä työmoraalia ja haluttomuutta tehdä urallaan minkäänlaisia kompromisseja.

Kaiken tämän tinkimättömyyden keskellä sekä Paula että Mira ovat ehtineet pyöräyttää pienokaisen, Mira pian toisenkin.

Kaksikko on kertonut saavansa ihottumaa "miten äitiys on muuttanut sinua" -tyyppisistä kysymyksistä, mutta aihe nousee kyllä esille kysymättäkin.

Mira kertoo opetelleensa sanomaan kaikelle ylimääräiselle ei.

- Keskityn nyt vain tähän. Mulle seuraava keikka on aina se näytön paikka, johon satsaan kaiken. Arjen pienet vapaat hetket liikun ja pidän fyysistä kuntoa yllä, hän sanoo.

Paulakin myöntää, että PMMP-elämä on ollut lapsen kanssa huomattavan raskasta.

- Sen voin tunnustaa ihan rehellisesti. Kun koko päivän pitää lapsesta huolta ja illalla menee vielä keikalle, niin... jos en tosissani haluaisi tehdä tätä, niin varmasti olisin jo lopettanut.

Teksti Antti Lähde

Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
_________________
Sara
Kaikki hyvin on, en ole erityisen onneton. Joskus hetkittäin mietin onko sittenkään hyvä näin.

[ahhha]

onko toi sama juttu siis jossain aamulehden kesäjuttelissa? jos ostan aamulehden niin saanko sen kesäjutun mukaan?
ois kiva saada toi oikeena artikkelina. tosi makeit kuvii!

[Sunnie]

On juu. Kesä-lehdessä..
_________________
...Suomeks lausuttuna!

[ahhha]

kiitos Sunnie! ihana haastattelu ja kannessakin tyttöset!

[timore]

PMMP hermostui kriitikolle - "Vittu mikä urpo!"